2019

Taas yks vuosi olis pulkassa! Musta tuntuu että tänä vuonna ei niinkään tullut tykiteltyä uutta musaa läheskään niin paljoa mitä edellis vuosina. Johtunee siitä että yli puolet tästä vuodesta olin vielä vaihdossa, jolloin tuli kuunneltua musaa vähän vähemmän mitä yleensä suomessa tulee kuunneltua. Löysin myös kiinnostuksen podcasteihin tänä vuonna ja monesti on tullutkin kuunneltua niitä musiikin sijasta. Löysin silti omat lemppari musajutut, joista siis tähän tänäkin vuonnakin päivittelen / kasaan yhdeksi kivaksi blogitekstiksi. Aloittaen tuttuun tapaan top 20 lemppari levyillä, lets gooooo:





20# Pyhimys & Saimaa - Olisinpa täällä


Pyhimys ei oo oikein koskaan vakuuttanut mua soolotuotannolla kokonaisen levyn verran. Saimaan soolo tuotantokaan ei oikein ole vielä vakuuttanut mua täysin vaikka mm. yhteislevy Pepen kanssa olikin mielestäni mainio. Onkin oivallista nähdä miten hyvältä Pyhis & Saimaa kuulostavat yhdessä. He onnistuivat luomaan mielestäni yhden mielenkiintoisimmista suomiräp levyistä pitkään aikaan ja yhden parhaista (jos ei parhaan) levyistään omilla henkilökohtaisilla urillaan.

Kuuntele







19# Bring Me The Horizon - amo


BMTH on vuosien kuluessa muuttunut räkäisestä deathcore mätöstä tämän sukupolven "Linkin Parkiksi", pitämällä hienosti kuitenkin oman soundin mukana matkassa. Levyltä löytyy mielestäni paljon hyviä kipaleita, mutta myös pari tosi surkeaa biisiä. Tykkään kovasti mihin bändi on suuntaamassa ja onkin mielenkiintoista nähdä kuullaanko seuraavalla levyllä jo täysin popahtanutta BMTH. Tykkään tykkään tykkään, mutta kuitenkin Sempiternal on vielä bändi paras levy mielestäni.

Kuuntele








18# Brockhampton - Ginger



En aluksi pitänyt tästä uudesta Brockhamptonista, koska olin tottunut tietynlaiseen soundiin mitä odotan myös tältä levyltä. Oon kuitenki tässä viimme aikoina alkanut kuuntelemaan tätä enemmän, tykästyin ja löysinki lopulta mistä levyssä on todella kyse. Brockhampton on selvästikkin halin tarpeessa, hiukan masentunut ja "tunteissaan". Levyltä ei ehkä löydy yhtään Heatin & Boogien tapaisia agressiivisiä bangereitä, eikä yhtä päähäntarttuvia biisuja, kuten esim Gold. Vaan enemmän tunnelmallisempia ja melankolisia hittejä, jotka heijastaa valoa niihin vähän vaikeempiin aikoihin elämässä. 

Kuuntele









17# Saint Pepsi - Mannequin Challenge

Harvemmin tulee nykyään enää tykiteltyä mitään levyä, jota en löydä Spotifystä (oon jo 98% tyyliin luopunut kaikista muista musapalveluista). Tähän levyyn tosin tykästyin niin kovaa että on ollut pakko saada annostus tätä vähän väliä youtubesta. Siis aina kun tekee mieli kuunnella jotain kivaa, monipuolista & nostalgista discoo funkahtavilla viboilla. Toisin sanoen all the time ∞!!


Kuuntele










16# Brand of Sacrifice - God Hand

Metallimusa on pysynyt varsin vähäisellä kuuntelulla edelleen, vaikkakin tänä vuonna muista vuosista poiketen sitä löytyy enemmän tästä listasta kuin esim. viimme vuonna. Varmastikkin  listan "raskain" levy onpi tässä. Ei ehkä mikään orginaalein keissi deathcoren tasalla, eikä ilman vikojaan / kliseitään. Kuitenkin se on vain mielestäni hyvin kirjoitettua silkkaa voittoa, joka on tiivistetty juuri sopivan pituiseksi paketiksi. Se tekee sen mitä toivon kyseisen musan tekevän (eli pistää paikat paskaksi).

Kuuntele







15# Hannah Diamond - Reflections

PC Music / Bubblegum Bass on ollut viimme aikoina kovasti pinnalla. Vaikkakin kyseinen soundi saattaa olla hiukan koluttu tässä vaiheessa, niin muhun uppoo kyl vielä lisää sokerin suloista ihanuutta. Uskoisin tän levyn olevan korkeammalla sijalla, jos olisin ehtinyt luukutella lissempää, mut jos söpö sydänsurun huuruinen, mutta kivan & hiukan futuristisenkin kuuloinen musa nappaa niin ota tästä koppi.

Kuuntele

14# (Sandy) Alex G - House of Sugar

Rakastan tän levyn melankolisen, unenomaisen & omaperäisenkin kuuloista äänimaailmaa. Biisit ovat myös hyvin monipuolisia & mukavan lyhyitä pieniä kivoja (vaikkakin hyvin melankolisia) indie folk renkutuksia. Tää on ehdottomasti ollut mun yks kuunnelluimmista levyistä tässä syksyllä. Lokeroinkin siis tän levyn mun mielessäni nimikkeellä "vuoden 2019 kaamosmasennus albumiksi", 

Kuuntele












13# Maustetytöt - Kaikki tiet vievät peltolaan

Vuoden kovimmaksi uudeksi tulokkaaksi ovat haukkuneet ja onhan se nyt kieltämättä aika kova! Tässä tiivistyy melko täydellistä suomalainen melankolia rappioromanttisella & iskelmää, sekä 80 lukua kunnioittaen. En yhtään ihmettele, että se vetoaa ihmisiin ja se myös totisesti vetoaa muhunkin!  

Kuuntele








12# Tami T - High Pitched & Moist


Tamin musa toi mulle ekalta kuulemalta mieleen "Still alive" biisin, joka soi Portal nimisessä videopelissä. Se saikin mut heti kiinnostuneeksi ja halusin tykittää koko levyn läpi. Spoiler alert: tykkään hurjasti! Levystä heijastuu hyvin läpileikkaavasti & intiimistikkin Tamin ajatuksia, kokemuksia ja ylipäätään arkielämää. Se avaa ainakin itselleni parempaa näkökulmaa millaista transsukupuolisen naisen elämä on ns. kulissien takaa. Unohtamatta myöskään hyvin sävellettyjä kipaleita, sillä nää biisit iskee kovaa!

Kuuntele







11# Olavi Uusivirta - Skorpioni


Olavi on itselleni suomen mainstream tason pop artisteista varmaankin se oma lemppari. Kuitenkin viimmeisimmästä hyvästä Olavin levystä on mielestäni kulunut jo tovi. Onneksi kuitenkin tällä levyllä tuli muutosta kuvioihin, sillä mielestäni tämä on ehdottomasti parasta mitä Olavi on julkaisut moneen moneen vuoteen. Kaikki biisit vain ovat mielestäni hyvin sävellettyä mainstream poppia. Ja vaikka Olavi ei keksi oravanpyörää uusiksi (eikä aina tarvikkaan) niin tästä vain huokuu semmoinen fiilis, että tähän on nähty vaivaa, käytetty energiaa ja käyty enemmän ajatusprosessia kuin pariin viimmeisimpään levyyn. Tulokset puhuvat puolestaan!

Kuuntele








10# Jesse Markin - Folk

Suomesta ei ole tähän asti tullut mielestäni mitään oikeasti hyvää englannin kielistä räpää. Jesse ei vaan tehnyt mielestäni parasta suomalaista enkkuräpää koskaan, mutta myöskin räpää jonka voisin hyvin nähdä myös menestyvän kansainvälisellä tasolla. Jesse on ehdottomasti löytänyt itselleen hyvän uniikin oman soundinsa minkä se on onnistunut viilaamaan viimmeisimmän päälle hienoksi timantiksi.     

Kuuntele

 




 
9# Pup - Morbid Stuff


Oon kuullut paljon hypee PUPista, mutta en oo ottanut bändistä selvää sen paremmin. Nyt kuitenkin sain aikaiseksi tehdä niin tän uuden levyn myötä ja holy shit mitä löysinkään. Tykäyttelen täysiä bändin rajua anteeksiantamatonta ulosantoa, sarkastista maailmankuvaa & helvetin hyvää soundia, joka iskee muhun ihan uskomattomalla tavalla. Semmoinen mukava "Gutpunch" fiilis mikä lähtee tästä bändistä on saanut, mut ajautumaan tähän levyyn yhä uudestaan & uudestaan vuoden aikana.

Kuuntele









8# Dj Kridlokk - Silius

Tuntuu jotenkin että Kridlokkin jokainen levy on tasaisesti ollut hyvää kamaa. Enkä edes koe, että Kridlokk olisi mitään omia lemppari artisteja tai mitään. Silti kuitenkin jostain syystä joka vitun levy tuntuu eksyvän vuoden lemppareiden joukkoon. Ehkä se on sitten vaan niin hyväksyttävä, että hyvät biitit yhdistettynä Kridlokkin pilke silmä kulmassa väännettyihin lyriikoihin on vaan semmonen kombo mulle, jota en pysty vastustamaan mitenkään. 

Kuuntele











7# Kevin Abstract - Arizona Baby

Kevinin soolo kiekon kanssa kävi vähän samalla tavalla, kuin Brockhamptonin levyn kanssa. En piitannut aluksi, mutta niin se vain vuoden aikana on ruvennut iskemään yhä enemmän ja enemmän. Helposti sitä kuitenkin löytää itsensä miettimästä, että onko nämä biisit vain jotain Brockhamptonin b-sides juttuja. Tarkemmin kuunneltuna onnistuin kuitenkin muodostamaan kuvan enemmän Kevinin omasta musasta, kuin Brockhamptonin b side musasta. Vaikkakin vaikutteita tietenkin myös löytyy! Levyltä löytyy monia omia vuoden lempi biisejä, mutta myöskin niitä vähän heikompia kipaleita. Kuitenkin kokonaisuutena tässä on itestä tosi hauska paketti!

Kuuntele







6# 100 Gecs - 1000 Gecs

No nyt sitten! 100 Gecs on onnistunut taikomaan omaperäisen soundinsa yhdistellen bubblegum bassia kaikkiin oman teini / nuoren aikuistumis vaiheen cringeimpii soundeihin / ilmiöihin (mm. 10h youtube meemimusat, emoilevat autotune musat, myspace amatööri plöräykset,jne) ja onnistunut muodostamaan siitä yhden vuoden omaperäisemmän, hulluimman & siisteimmän musakokemuksen. Jos se ei ole uskomatonta, niin ei sitten mikään.

Kuuntele












5# Toro y Moi - Outer Peace 

Toron tuotanto ei oo koskaan oikein iskenyt muhun, eikä tätä levyä poislukien iske kyllä vieläkään. Tosin Outer Peace taas kuulostaa tosi värikkäältä, psaikedeeliselta, rytmikkäältä, tunteelliselta myös välillä hiukan häröltäkin taideteokselta. Se on moodista toiseen sinkoileva, kuitenkin yhtenä hyvänä kokonaisuutena pysyvä. Ehdottomasti mun alkuvuoden lemppari levy. Muistot vievätkin ikuisesti takaisin Japaniin & siihen yksiöön, jossa loopitin tätä urakalla repeatillä, koska en voinut kääntää huomiotani toisaalle! Olin täysillä koukussa siihen värisateeseen, joka sinkoilu ulos tästä levystä.


Kuuntele








4# Billie Eilish - When we all fall asleep, where do we go? 

Ehdottomasti vuoden isoin musailmiö, Billie Eilish! Eikä syyttä, sillä onhan tämä nyt kova! Billiellä on kyl elämässä kaikki kunnossa, tulevaisuuus joka näyttää kirkkaalta ja ikääkin vasta 17 vuotta. Billiellä on myös omaperäinen soundi, hyvä ääni, loistavaa lyriikkaa, mahtikovaa & vaihtelevaa biisinkirjoitusta & pitkä, sekä hyvin alkuun räjähtänyt musa urakin tiedossa. Tykkään kyllä levyn jokaisesta biisistä, vaikkakin viimmeiset pari biisiä eivät ole oikein semmoista luukutuskamaa. Biiseistä jäi mieleen myös paljon Quateja, jotka pomppaavat mieleeni aina kun mietin tätä levyä ja sen biisejä. Kova kova kova kova kova kova!

Kuuntele







3# King Gizzard & The Lizard Wizard - Infest the Rats' Nest

Viimmeiset 3 levyä vois käytännössä olla kaikki korkeimmalla sijalla, sillä ne on itelle melkotäydellisyyttä. Kuitenkin kun rupesin miettimään tarkemmin niin sain järkättyä ne järjestykseen hyvistä syistä. King Gizzard on tykitellyt vuosien varrella ihan vitusti levyjä ja melkeinpä joka levyllä heillä on joku tietty teema / upouusi soundi, josta he ovat työstäneet levyllisen kamaa. Tällä levyllä heillä oli tähtäimessä Thrash metalli ja lopputulokset on todellakin onnistuneet! Jos joku genre itelle on vuosien varrella menettänyt viimmeisimmätkin hohtonsa niin on se juurikin vanha kunnon trässi. En edes muista koska olisin kuullut uuden hyvän levyn kyseisen genren artistilta. King Gizzard ei ainoastaan tehnyt hyvää rässiä levyllisen vaan vähintäänkin vuosikymmenen kovimman kyseisen genren levyn. Kuitenkin levy onnistuu kuulostamaan jotenkin King Gizzardiltakin, vaikka eivät olekkaan eksyneet kyseisen genren pariin aikaseimmin.  Ei muuta kun korkit auki & petrolia kurkkuun, sillä tää on todellakin intensiivistä kaahausta alusta loppuun (ilman taukoja).

Kuuntele








2# Dorian Electra - Flamboyant


Dorian on kirinyt viimme aikoina tosi paljon ja lähes huomaamatta tästä levystä onkin tullutkin mun vuoden kuunnelluin levy tältä vuodelta. En aluksi huomannut tässä levyssä mitään erikoista ja lokeroinkin sen nopeasti tietynlaiseen LBGTQ ryhmäänsä (ns. Alaska Thunderfuck tieriin). Tosin mitä enemmän kuuntelin tätä, niin tajusin kuinka paljon enemmän tää levy on kuin vain perus "homopoppii" (vaikka siis ei siinäkään mitään vikaa ole). Dorian käsittelee oman seksuaalisuutensa lisäksi myös asioita kuten ylityöllistymistä, maskuliinisuutta, taiteellista egoa (egoa ylipäätään) ja uskontoa. Tää levy on myöskin täynnä korvamatosia, sillä melkeinpä kaikki levyn biisit ovat soineet vuoron perään päässä repeatillä! Ennen kaikkea tää levy on jotenkin vain tosi hauskaa musaa ja tuonut itselleni paljon positiivista energiaa, eikä ota itseään myöskään täysin tosissaan. Kunniamaininta myös Dorianin musavideoille sillä ne on myös vitun upeita <3


Kuuntele





1# Devin Townsend - Empath

Kuitenkin itselleni se vuoden levy tänä vuonna on ehdottomasti Devin Townsendin "Empath". Viimmeisimmät Devinin tuotokset eivät ole oikein iskeneet muhun juuri lainkaan. Olinkin tosi yllättynyt miten kovaa tämä onnistuikaan lyömään maaliin (ja verkon läpikin) omalla kohalla. Voisin jopa tituleerata tämän vähintäänkin top 3 parhaista levyistä mitä Devin on elämässään säveltänyt. Tää on se ultimaattinen Devin kokemus, jossa yhdistyy paljon erilaisia musiikillisia piirteitä koko Devinin uran ajalta. Se on varmaankin myös Devinin uran vaikein levy sisäistettäväksi, mutta kun se iskee se iskee lujaa! Levyllä on myös sitä niin kliseistä Devin perseilyä, joka on vuosien varrella menettänyt omalla kohdalla jo kaiken charminsa. Se ei kuitenkaan saa latistettua tunnelmaa, kuin musa on näin vitun hyvää. Levyn teema & biisien sanoitukset osuivat myös omaan elämäntilanteeseen / ajatuksiin täydellisesti. Ne iskivät vielä enemmän kun katoin Devinin mietteet teemasta tarkemmin juuutuubin puolella. Tää paketti on vain niin hyvin hiottu yhteen, etten voi mitenkään olla valitsematta sitä mun vuoden lemppari levyksi! Ja näin on vuosikymmen kiva päättää siitä mistä se alkoi. Vuodelta 2011 Devinin isoin fanipoika (eli meitsi) moikkailee, kiittää (vuoden parhaan levyn valinnasta) & kuittaa!

Kuuntele











-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vuoden kovin keikka:

denzel curry 19.1.2019 @ Liquidroom, Tokyo

Top 10 EP:t

1. BENEE - FIRE ON MARZZ
2. Koffee - Rapture
3. Soaked Oats - Sludge Pop
4. Little Snake - Lost in Spirals
5. Death Grips - Gmail and the restraining orders
6. Rudemanners - Rose cult
7. Cheeze - Plate
8. Hopeinen Skorpioni - Saatana
9. Daphni - Sizzling
10. Bosswell - S/T

Top 10 biisit

1.(Sandy) Alex G - Southern Sky
2. Tami T - Birthday
3.Devin Townsend - Evermore
4. Dorian Electra - Flamboyant
5.Tame Impala - Patience
6.Cautious Clay - Saturday Morning Cartoons
7. Kevin Abstract - Missisippi
8. Clipping - Nothing is safe
9. Billie Eilish - Xanny
10. Death Hawks - Scent of life

100 parasta julkaisuu:

Tästä vielä musaa laidasta laitaan tältä vuodelta:

Spotify soittolista 2019


Kiva että lukaisit :3 Ensi vuoteen!