2018

Tänä vuonna tuli hypättyy vihdoin Spotifyn kelkkaan mukaan (jo oli aikakin i guess) ja tuli tästä syystä tykitettyä tosi paljon uutta musaa tänä vuonna. Tämä vuosi oli jälleen mielestäni tosi loistava mitä tulee uuteen musaan. Teimpä siis taas tämmöisen kivan listauksen lempi musahommista tänäkin vuonna. Kirjoittelen tätä tänä vuonna Japanista käsin, joten ei mitään hirveen syvällisiä tällä kertaa vaan jotain random turinaa mitä pään syöväreistä levyistä saan painettua kankaalle (eli niin kuin aina ennenkin). Jeps jeps:


20# Bit Shifter - Closed System Blues

On jotenkin jännää nähä aina, kun artisti palaa yli 10 vuoden tauon jälkeen uuden levyn kanssa että mikä on loppu tulos. Tässä tapauksessa ainakin loppu tulos on omalla kohdalla iso voitto. Bit Shifter pauhaa tällä levyllä edelleen vanhaa kunnon Chiptunea, vaikkakin tällä levyllä äänimaailma on hiukan mutkikkaampi kuin 10 vuotta sitten julkaistuilla rallattelu chiptune veisuilla. Esimerkki ote siitä miten pystyy luomaan uudenlaista soundia mutta pitämään silti kiinni artistille omaksutusta saundista. 

Kuuntele!





19# Kraus - Path

Shoegazea tulee harmikseen kuunneltua erittäin vähän (asiaan pitäisi tehdä muutos). Tämä levy kuitenkin jäi itselläni jostain syystä resonoimaan siitä lähtien kun sen ekan kerran kuuntelin läpi. Kuvailisin tätä semmoisena särön täyteisenä, unenomaisena sekä melankolisena mustana aukkona, johon ei auta kuin imautua sisään ja kadota soundiin. Vaikkakin shoegaze genrenä tuntuu itselleni usein kuulostavan hyvinkin paljon samalta, niin tässä on se joku tietty tunnelma ja kotoinen fiilis joka ajaa mut kuuntelemaan tätä uudestaan ja uudestaan.

Kuuntele!




18# Kanye West - Ye 

Yleensä olen ajautunut Kanye Westin musahypestä pois. Joku siinä räppärin musassa ei itselläni toimi. Tämä levy oli kuitenkin huomattavasti persoonallisempi ja intiimimpi kuin Kanyen edelliset julkaisut. Se on lyhyt, täynnä tykitystä ja tunnetta. Huomattavasti erilainen kun vertaa esim viimmeisimpään "Life of Pabloon", joka oli omasta mielestäni surkea paria biisiä lukuun ottamatta. Uskon että en ole ainut joka on sitä mieltä että tässä on Kanyen yks parhaita levyjä tähän mennessä. Kunnes sitten...... 

Kuuntele!






17# Clarence Clarity - THINK : PEACE

Edelliseen levyyn verrataessa tässä on hyvinkin edeltäjäänsä selkeämpi ja lyhyempi levy. Vaikkakin aikalailla tasoltaa tämä on mielestäni samaa luokkaa mitä edeltäjänsä niin on tässä yksi asia mikä tökkii mua pahasti. Se on se että suurin osa kappaleista on jo julkaistu ennen levyn julkaistamista (jossain tapauksessa vuosiakin ennemmin). Levy ei myöskään sinäänsä tarjoa montaa uutta biisiä kuunneltavaksi ja ne uudet biisit mitä levy tarjoaa on mielestäni levyn huonoimmat biisit. Vanhat kipaleet ovat kuitenkin remixattu uusiksi siten, että ne luovat mahtavan tiiviisti pakatun kokonaisuuden, joka potkii ihan mukavasti persuksiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuuntele! 





16# KID SEE GHOSTS - S/T.....Kanye päätti tehä yhteistyö lättysen Kid Cudin kanssa! Kanye & Cudi kääräs sitten aika mukavan levykäisen, joka varmasti yllätti monenkin ihmisen ja musakriitikon ympäri muaailmoo! Kuten "Ye" on tässä lyhyt levy täynnä tykitystä ja tunnetta. Mutta on tässä myös levy täynnä hullunkurista, psykedeelistä ja kaiken puolin vitun tarttuvaa ja hauskaa räp musaa. Sanoisin että levyjen vaihteessa on tykitys upgradetettu nallipyssystä kanuunaan.

Kuuntele!







15# Brockhampton - iridescenceViimme vuonna Brockhampton tykitteli menemään 3 ihan saakelin kovaa kiekkoo ja koko trilogia olikin ehdottomasti viimme vuoden parasta antia. Olikin pettymys miten iridescence ei kolahtanut muhun läheskään yhtä kovaa mitä edeltäjänsä. Levyltä löytyy kyllä uusia suosikki biisuja poikabändin discografiasta, joita on tullut kuunneltua ihan hullun lailla tänä vuonna. Kuitenkin monet biiseistä ei vaan iskenyt itseeni tarpeeksi kovaa, joka on noh sääli.

Kuuntele!

14# Sophie - Oil of Every Pearl's Un-InsidesTämä on levy on itelle niin monia asioita saamaan aikaan. Pop musiikkia tulevaisuudesta, jatkuvia mielenvaihteluja tai nuoralla tanssimista ääniaalloilla, experimentaalista kaaosta kauneuden keskellä (tai toiste päi), himmeimmän ug bailu klubin tausta tamppaus musaa, jne. Sophie on onnistunut rakentamaan itselleen vahvan omatakeisen soundin, joka erottuu edukseen ja joka kuulostaa todella räväkältä, sekä jännittävän mielenkiintoiselta. Niin kuin musiikin kuuluisi mielestäni ollakin.

Kuuntele!


13# Poppy - Am I a Girl?Viimme vuoden debyytti levyyn verrattaessa "Am I a Girl?" vaikuttaa enemmän aikuistuneemmalta & enemmän mietitymmältä tekeleeltä. Tuntuu kuitenkin, että levyllä ei ole mielestäni yhtä paljon uniikkia persoonallisuutta kuin edeltäjällään. Levy kuulostaa aikalailla itselleni perus "tehtaan hihnalta = naisartisti popilta", missä edellinen levy kuulosti enemmän viattomalta ja kotikutoiselta meiningiltä. Ei sillä, Poppy hoitaa homman kotiin mielestäni hyvin! Am I a Girlissä on kuitenkin muutama aika persoonallinen kappale, jossa Poppy yhdistelee Metallia poppiin ihan mukavasti ja siitä mahti pisteet.

Kuuntele!

12# Karina - S/T

Vuoden ehdoton suosikki suomalainen uusi tulokas. Mukavan ihanaa akustis painotteista poppii tosi söpöillä lyriikoilla, niin läpi melankolian kuin ilonkumpujenkin. Tämä levy on kuin lämmin viltti, jonka heittää päälle suojaamaan läpi pimeän ja kylmän syksyn (ja ehkä jopa talvenkin).

Kuuntele!










11# Death Grips - Year of the SnitchVoittaa Bottomless Pitin joo, mut muuten tuntuu et bändi karkaa levy levyltä vain kauemmas ja kaummas omasta mielenkiinnon kuplasta. Levyllä on kuitenkin mukavasti vaihtelua, se on edeltäjäänsä verrattuna enemmän experimentaalisempi ja jokainen biisi tuntuu hyvin erilaiselta toisiinsa verrattaessa kuitenkin luoden kivan kokonaisuuden. Koliseen ihan kivasti mut jokin kyl vähän mättää!

Kuuntele!




10# Post Malone - Beerbongs & Bentleys
 Meitsi ei yleensä syty kuuntelemaan artisteja, jotka ovat ns. räjähtäneet käsistä mainstreamin puolella, mutta kuuntelin kuitenkin Post Malonen "Beerbongs & Bentleyssin". Ennenkö huomasinkaan olin tykittänyt levyn joitain biisejä infernaalisen paljon. Mainstream räpiksi Post Malone on mielestäni aika pirun jees ja vaikka levy kokonaisuutena levy on vähän liian pitkä (parit biisit ois voinu jättää deluxeen tai mixaus pöydälle), niin levyltä löytyy monia kovia kipaleita jotka ovat löytäneet ikuisen vakio paikan sydämmestäni. Ehkei nyt kumminkaan sentään, mut aika kovia biisejä silti.

Kuuntele!




9# Solar Fields - Ourdom

Mitä ambient levyihin tulee tänä vuonna, niin yhtenä tiiviinä kuuntelu kokemuksena on tämä ehdottomasti parasta antia. Tyypit ovat mullistaneet soundiaan kovalla kädellä sillä tämä ei kuulosta lainkaan samalta mitä olen näiltä kuullut aiemmin edellisillä levyillä. Tää levy on selvästikkin oodi auringon nousulle, jossain muualla kaukana kotoa mahdollisesti vuoren rinteillä istuessa, ehkä myös kahvi kupponen kädessä. Laiskan leppoinen ja huoleton olo valtaa eetterin kun tämän pistää tulille ja se jos joku on all good.

Kuuntele!






8# Earl Sweatshirt - Some Rap SongsHuh ja mä kun aattelin et meno ei vois enää synkemmäksi mennä. Earl Se vaan levy levyltä kuulostaa niin lyyrisesti kuin auditiivisestikkin yhä enemmän synkemmältä ja rikkinäiseltä. Ja se jos joku vetoo meitsiin jostain syystä. Tää levy muistuttaa mua tosi paljon pari vuotta sitten julkaistulta Danny Brownin uusimmalta levyltä, kuitenkin omalla twistillään. Mukavan experimentaalinen äänimaailma toimii Earlin synkistelyjen kanssa tosi hyvin yhteen. Levy ei myöskään kovin kauaa ole läsnä, mutta jättää murskaavan tyhjiön jälkeensä.

Kuuntele!


7# Mid-air Thief - Crumbling 무너지기

6# Kubbi - TaigaKubbi on parin viimmeisimmän levyn aikana muuttunut perus chiptunesta ihan toisille leveleille kuitenkin säästäen 8bittisen pelimusa elementin musiikin sydämmessä. Tuntuu kirjaimellisesti siltä niin kuin Kubbin musiikki olisi upgradetettu niin paljon, että se olisi hengissä tai olisi oma planeettansa, jossa tapahtuu ihan vitun maagisia ja mystisiä asioita. Levy on nimenomaan nimensä väärtti sillä taianomaisempaa levyä tältä vuodelta saa kyllä etsiä. Tämmösen levyn jälkeen on vaikea odottaa, että seuraava levy olisi läheskään näin hyvä. Mutta jos samalainen nousukiito sankarin materiaalin suhteen jatkuu niin voi olla et seuraava levy on jo "aoty" matskuu!

Kuuntele!Tätä levyä voisin parhaiten kuvailla siten, että se on kuin uppois moniväriseen hattaramereen ja löytäisi sieltä toisistaan huomattavasti poikkeavia paikkoja, joihin tekee nopeita pikavisiittejä erilaisten olentojen kanssa, välillä ottaen lepoa ja miettien missä vitussa mä oon? ja sit jonain päivänä kun pääsee sieltä merestä takas omien pariin niin alkaa vihdoin tajuta mitä kaikkea siistiä on päässyt siellä hattarameressä tekemään.

Eli toisin sanoen tää on tosi psykedeelinen levy tosi complexilla ja tosi omaperäisellä soundilla, joka paranee mitä enemmän sitä kuuntelee. Jos jotain levyä tästä listasta suosittelen ihmisten ottavan haltuun niin se ois tää!

Kuuntele!

5# Globular - Entangled EverythingTuntuu, että se on tosi harvinaista löytää itselleen uusia suosikeita Psybient / Psy Dub genrestä. Tuntuu, että pystyn melkein laskemaan yhdellä kädellä ne artistit genrestä jotka oikeasti ns. tuovat sen potin kotiin. Siksi oli helvetin siistiä löytää tänä vuonna Globularin tuotanto ja hänen uusi levynsä, sillä kyseinen genre on hyvin lähellä sydäntä. Tapa jolla Globular säveltää biisejä on jotenki kiehtovan kuuloista. Vaikka hänen musassa on hyvin paljon vaikutteita muilta isoilta genren edustajilta, niin hän erottuu silti joukosta eikä niin sanotusti blendaudu muitten joukkoon. Mitä tulee Psyke Dub meininkeihin en ole kuullut varmaankaan näin hyvää musaa sen jälkeen kun tutustuin Ott:in tuotantoon.
Kuuntele!

4# Montero - Performer

Oon seurannut Ben Monteron sarjis seikkailuja jo monta vuotta ja tuli tuossa vuos pari tatuoituakin yksi jäbän sarjiksista käteen. Otinkin siis hänen uuden levynsä lämpimin halauksin vastaan ja vaikka aluksi arastinkin levyn yksinkertaisia piirteitä niin opin ymmärtämään levyn "heikkouksia" (koska lol meis kaikis on heikkoi puolii) ja huomaamatta siitä tuli itelle vuoden yks lemppari levyistä. On ihan hauskaa huomata miten Benin sarjisten ajatusmaalma kääntyy hienosti musamaailmaankin. Lyriikat ovat siis usein yhtä herttaisia ja lutuisia kuin sarjiksetkin. Ihan kivaa lohtu poppia siis kasarin psyke viboilla hiljaisiin hima päiviin. Ehkei niin omaperäistä, ehkä ylikulutetun kuuloista, mut ainakin just mulle ihan vitun jeba!

Kuuntele!





3# Pää Kii - Jos Huonoo onnee ei olis niin mul ei ois onnee ollenkaan

Tarviiks mun ees yrittää kirjoittaa tästä jotain? Teemu nyt vaan osaa kirjoittaa ihan vitunmoisia helmiä ja sanoituksia rappioromantiikasta, jotka vaan yksinkertaisesti toimii. En yleensä muista bändien biisejä ulkoa, mut suurin osa Teemun biiseistä jää melkein väkisinkin mieleen. Ehkä se johtuu vaan siitä, että näitä Teemun punk levyjä on aika vitun vaikea saada pois repeatiltä. Se on myös varmaa, että tätäkin levyä tulee teho kuunneltua pitkään ens vuoteen. 

Kuuntele!

2# ionnalee - Everyone Afraid to Be Forgotten


Kun pistin ekan kerran soimaan Facebookissa kaverin linkkaamaa biisiä ”Gone” ionnaleeltä - olin välittömästi myyty! Ionnan ääni teki heti täyden vaikutuksen ja tästä tuli helposti itselleni vuoden odotetuin levy. Ja vaikkakin aluksi petyin levyyn täysin, niin myös huomaamatta huomasin loppu vuodesta miten paljon sitä on tullutkin kuunneltua ionnan levyä. Tajusin myös miten tykkäänkin levyn jokaisesta biisistä, joka on huikeaa varsinkin kun levyssä on 15 biisiä. Levyltä löytyy myös oma ehdoton vuoden lemppari biisi "Joy" joka on ihan jäätävän huikea tekele ei voi muuta sanoa. Itselleni tää on ehdottomasti vuoden yksi siisteimpiä / parhaimpia levyjä! Melkein jopa paras, mut yks levy vetää itselleni vertoja siihen.    

Kuuntele!




1# Sunset Rollercoaster 落日飛車 - Cassa Nova

Yks niistä levyistä, jonka löysin puoli vahingossa stalkkaamalla ihmisiä Spotifyssä ja katoin, että tolla bändillähän on mielenkiintoinen nimi. Tää on myös yks niistä levyistä, joka jo ensimmäisellä kuuntelu kerralla tuntui jotenkin spesiaalilta ja tiesin, että nyt olen löytänyt jotain uskomattoman siistiä. Ja jotain siistiä todella löysinkin! En oo tänä vuonna löytänyt mitään yhtä mukaansa tempaava levyä. Tää melkein niin kuin väkisin vetää mua kajarien läpi tanssilattialle. Vitunmoisia grooveja, kasariviboja ja  kaiken kaikkiaan tää on vaan super hauska levy, jota haluu kuunnella aina uudestaan ja uudestaan. Rakastan tätä levyy, se on super huikee ja se tekee mut super onnelliseks.    

Kuuntele!












-----------------------------------------------------------------------------------------



Vuoden Kovimmat EP:t

1. Aphex Twin - Collapse
2. Iglooghost - Clear Tamei
3. Mike Shinoda - Post traumatic (ep)
4. Iglooghost - Steel Mogu
5. Beabadoodee - Lice
6. Victor Ruiz - The Eye of the Beholder
7. KabukiDrop - Naamat
8. Kero Kero Bonito - TOTEP
9. Moe Shop - Moe Moe
10. Textasy - Dallas Gun Club


Top 10 Keikat!

1. Kendrick Lamar @ Flow Festival 2018
2. Brockhampton @ Flow Festival 2018
3. Vini Vici @ Stockholm Electronic Festival 2018
4. Meshuggah @ Provinssi 2018
5. Mikko Joensuu @ MARS 2018
6. Disco Ensemble @ Provinssi 2018
7. Vince Neil @ Jurassic Rock 2018
8. Iglooghost @ Circus Tokyo 7.7.2018
9. Electric Wizard @ The Circus 30.3.2018
10. Ursus Factory @ Ilosaarirock 2018


Top 10 Biisit

1. ionnalee - JOY
2. Brockhampton - Tonya
3. Sunset Rollercoaster - Summun Bonum
4. Boy Pablo - Losing You
5. Karina - Bambi
6. Kanye West - Ghost Town
7. Post Malone - Paranoid
8. Turbonegro - Hurry Up & Die
9. Kid See Ghosts - Feel The love
10. Iisa - Mua ei pelasteta

100 parasta julkaisuu!

Oma Spotify lista biiseistä vuodesta 2018:

https://open.spotify.com/user/anssi.peltoniemi/playlist/2Oj9a2kJksMg7rZh8YvFvY?si=ysB-r-YtTQeBD7gjjq4A1w

2017 Musavuosi - Top 20 levyt

Kuluva (tai no nyt jo pitkälle menneeksi jäänyt) vuosi on ollut tänä vuonna vaihteeksi mielestä uskomattoman hyvääkin musaa täynnä. Joten aattelin taas herätellä tätä blogia perinteen vuoksi ja lyödä taas yhden musiikin täyteisen vuoden historian kirjoihin omasta näkökulmastani. Tässäpä top 20 lista levyistä, jotka herätti mussa fiiliksiä vuonna 2017 sekä muita musa aiheisia listoja sitten vielä loppuun:

20# Elsiane - Death of the Artist 

Törmäsin tähän jalokiveen vuoden viimme hetkillä, enkä ole ehtinyt paneutumaan levyn saloihin kovinkaan paljoa. Tässä on kuitenkin mukavan melankolian ja pimeyden täyteinen pakkaus, jonka äänimaailma on hyvin orkestroidun kuuloista, myös pienellä ripauksella trip hop saundiin taittuvaa musaa. Jonka kruunaa hyvin omaperäinen ja kaunis lauluääni, joka vetää vertaistaan. Samankaltaista mielestäni itselleen eduksi erottuvaa pakkausta saakin sitten taas etsimällä etsiä.    

Kuuntele

19# Ibibio Sound Machine - Uyai

Näin tämän orkesterin Flowissa tänä vuonna ~ oli kieltämättä ihan hyvä keikka. Tämän jälkeen kuitenkin aloin tykittelemään tätä levyä aika huolella, koska se kuulosti livenä niin hullun energiselta musalta. Tässä on tosi paljon vaikutteita afrikkalaisesta musiikista, sekä viitteitä mm 70 luvun funkkiin, souliin ja discoon. Laulaja on nigerialais syntyinen ja laulaa suurimman osan biiseistä Ibibion kielellä, joka vaati aluksi hieman totuttelua itseltänikin. Levy on kuitenkin täynnä hyvin sävellettyä ja menevää tanssimusaa, mikä ei jätä kylmäksi tanssilattialla.

Kuuntele

18# Savant - Jester

Mainstream dubstep/brostep/whateverstep on jo aika kuollut juttu vuonna 2017. Se on kuitenkin jäänyt 2010 luvun alun mainstream buumin jälkeen interwebsien pimeälle puolelle kummittelemaan. Ite löydän itseni nauttimasta Savantin musiikista vielä tänäkin vuonna uuden levyn parista, vaikkakin genre on aikalailla jo omalta osalta kuunneltu täysin puhki jo 2-3 vuotta sitten. Vaikkakin tämä levy mielestäni hukkuu aika hyvin Savantin massiiviseen levy kokoelmaan, koen silti levyn hyvin addiktivoivaksi ja hyväksi yhtenäiseksi ruhjonnaksi. Olen aina kokenut pientä paloa Savantin pelimusamaiseen otteeseen musiikissa, sekä myös kaikki "nörttijutut" kiinnostelee aina. Siksipä varmaan tämä musa on vaan yksikertaisesti kova juttu just mulle!

Kuuntele

17# Temples - Volcano

"Certainty" on ehdottomasti yksi parhaista, jollei paras biisi mitä olen tänä vuonna kuullut. Sitä tulikin yhdessä vaiheessa kuunneltua non stoppina repeatillä ja meinasin jäädä jumittamaan pelkästään siihen biisiin tutustumatta itse levyyn. Levyltä löytyy kuitenkin myös muitakin kovia, vähän kovempia ja ei niin kovia, mut silti aika kovia biisejä. Kokonaisuudessaan tämä kokemus musiikin muodossa luo minussa isosti lempeitä ja oikkuvia mielikuvia, jotka on hienosti materialisoitunut albumin muotoon. Vaikkakin levy on saanut paljon vertailuja Tame Impalaan näen silti levyn erottuvan edukseen erilaisena, omaperäisenä yksilönä, jossa soundimaailma vaan on mielestäni vähän samankaltainen.

Kuuntele

16# Organized Chaos - Divulgence

Oma metallin kuuntelu vaan vuosi vuodelta vähenee (tai ainakin siltä tuntuu), mutta uutta progea kyllä tulee silti kuunneltua sopivan tiuhaan tahtiin. Tässäpä siis aika perus levyllinen hyvin kirjoitettua ja sovitettua proge musiikkia, joka ei sinäänsä omasta mielestäni tuo mitään uutta pöydälle. Se osaa vain tehdä kaikki asiat hyvin ja tuoda esiin niitä ominaisuuksia mistä itse tykkään proge musiikissa. Tämä kuullostaa minusta omalla kaukaisella tavallaan siltä kun yhdistäisi Devin Townsendin tuotantoa Hakenin uuden levyn vanhan progen tunnelmaan. Vaikkakin Tämä julkaistiin vasta joulukuun puolella, on tämä ollut kovassa kuuntelussa heti julkaisusta lähtien.

Kuuntele

15# Reino Nordin - Antaudun

Ehdottamasti mainstreamein levy mitä tänä vuonna on tullut tykiteltyä. Reinolla on jotenkin hyvä taito kuulostamaan tällä levyllä tosi kaupalliselta, mutta pitämään lyyrisen tason mielestäni hyvillä leveleillä. Tässä on semmonen hyvä balanssi ns. mainstream pop kliseiden ja hipster cool factorin välissä. Eikä missään vaiheessa iske mitään suurta cringeilyä (ei itseasiassa cringeilytä lainkaan), vaikka musiikki kuulostaa tosi kaupalliselta. Uskonkin että Reinon tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja että tästä jäbästä saattaa tulla vielä jotain isompaakin.

Kuuntele

14# Igorrr - Savage Sinusoid

Sille, joka tykkää raskaamman puoleisesta metalli musasta ja joka, ei ole koskaan kuullu tän jäbän musasta ~ "you're in for a treat". Igorrr yhdistelee musassaan mm. breakcorea, raskasta metalli, kekselijäitä juttuja ja mielisairasta / mielipuolista kaaosta. Jos joku on kuunnellut mm. The Algorithmiä, niin tämä on hiukan samantapaista musiikkia, mutta hullumpaa ja orgaanisempaa. Olinkin ihmettellyt tämän jäbän pitkä aikaista hiljaiseloa, mutta pitkä odotus palkitaan. Sillä tässä täytyy olla Igorrrin tämän hetkisestä tuotannosta, se kirkkain jalokivi (tai mielisairaalan hulluin potilas paremmin sanottuna). Jos tykkäät kieroutuneesta musasta on tämä kuuntelu kokemuksen väärti. Etkä aikaasi muutenkaan hukkaan heitä, vaikka tätä kokeiletkin. Siitä menen takuuseen! 

Kuuntele

13# Poppy - Poppy.Computer

Poppy tunnetaan youtubessa omista hyvin "hypnoottisista" videoistaan, mutta hän on duunannut nyt myöskin omaa musaa. Viimme vuonna poppy julkaisi mm ambient levyn, joka ei mielestäni ollut kovin ihmeellinen. Poppy.Computer se sijaan on mielestäni todella mukaansa tempaava ja energinen positiivinen yllätys pop musiikin muodossa, joka toi Poppyn vihdoin minunkin tietoisuuteen. Vaikkakin tämä on tosi yksinkertainen levy (välillä liiankin yksinkertainen), niin löytyy tästä mukavasti söpöyttä, absurdia outoutta ja pieniä määriä viattomuutta. Sekä tämä on myös uskomattoman iskevä levy ja tähän on helppo jäädä koukkuun. Myöskin kertsit on mielestäni monesti oikeinkin koukuttavia ja ne jäävätkin helposti päähän soimaan pitkiksi ajoiksi. Harvemmin sitä löytyy "tube scenestä" näin hyvää musaa, joten isot peukut!

Kuuntele

12# The Chain Gang of 1974 - Felt

Yhden miehen indietronica projekti tyhmällä nimellä is back. Törmäsin tähän artistiin pari vuotta takaperin julkaistulla "Daydream Forever" albumin kautta ja huomasin jo silloin, että tällä tyypillä on hullut potenttiaalit. Vaikkakin se levy oli hiukan sekava niin oli se myös todella koukuttavaa indie musaa. Tämä levy sen sijaan on huomattavasti enemmän soitin voittoisemman kuuloinen, vaikkakin elektroniset vibat paistaa myös tästä läpi.  Vaikka levy on hieman indie kliseinen ovat silti Biisit kuitenkin hyvin kirjoitettuja. Levy on täynnä palavaa tunnetta ja sen biisit jäävät soimaan päähän pitkiksi ajoiksi, eikä se haittaa.

Kuuntele

11# Carbon Based Lifeforms - Derelicts

Talvisten ja pimeiden iltakävelyiden ideoita ja inspiraatiota tuottava polttoaine. Olen jotenkin oppinut arvostamaan viimmeisen vuoden aikana enemmän ja enemmän ambient musaa. Varsinkin Carbon Based Lifeforms on hiljattain ollut itselläni teho soitossa pitkän aikaa. Tykkään Carbon Based Lifeformssin tavasta tuoda ns  enemmän melodioita, ripauksen psykedeliaa, sekä bassoa mukaan ambienttiinsa. CBL:n oma uniikki äänimaailmansa yksinkertaisesti siis kiehtoo minua paljon. Vaikka tämä levy ei itselleni ole CBL:n parhaimmistoa niin on se silti minusta omalainen tapauksensa bändin discografiassa. Tämän parissa on tultu pohdiskeltua asioita, ihmeteltyä maailmaa ja rentouduttua kun tilanne sitä on vaatinut. Se on myös loisto musaa pistää päälle kun haluaa vähän tausta hulinaa, mutta myöskin ihan keskittyvään musa kuuntelu tarkoituksiin se toimii loistavasti.

Kuuntele

10# Kairon; Irse - Ruination

Kaustiselta lähtöisin oleva Kairon; Irse julkaisi vuonna 2014 Ujubasujuban, joka oli ehdottomasti itselleni kyseisen vuoden paras kotimainen albumi. Kairon; Irsen hyvin omaperäinen soundinsa vei mukanaan psykedeelisiin pyörteisiin ~ toiselle planeettalle. Odotukset olivat siis läheskin yhtä kovat kun teini-ikäisen meitsin tulevaisuuden suunnitelmat ("kyllä musta vielä tulee jotain isoa"). Sanoisinkin että bändi onnistui hyvin toteuttamaan odotukseni toteen. Kairon vei tällä levyllä soundinsa enemmän vanhaan progeen, pitämällä kuitenkin bändin omalaatuisesta saundistaan kiinni. Yhdistelmä kuulostaakin maagiselta, omalaatuiseltaan, majesteettiselta, ja vain Kairon; Irse voi saada jotain tämmöistä musaa aikaan. Bändi kuulostaa livenä vielä uskomattomasti paremmalta kuin levyllä. Joten suosittelenkin käymään kattomassa bändin live esitystä, jos siihen koskaan tulee mahdollisuus!

Kuuntele

9# Kendrick Lamar - DAMN

Tätä on tullut kyllä kuunneltua alku hypen jälkeen hyvin vähän kun ajattelee näin jälki käteen viimme vuotta. Levy äänimaailmaltaan ei ole läheskään yhtä compleksi tai kiehtova, kun mestarin edelliset tuotokset. Levy sen sijaan kuulostaa enemmän mainstream tason tuotannolta, vaikkakin Kendrick lyyrinen taito on tietenkin omaa luokkaansa. En nää niinkään tätä levyä pettymyksenä mutta en myöskään onnistumisena. Myönnettävä on silti, että ei tämä pääse läheskään samoihin sfääreihin omasta mielestäni kun "TPAB" ja "Good Kid Maad Cityn". Silti Kendrick ei koskaan petä ja tämä on silti vuoden yksi parhaista hip hop levyistä.

Kuuntele

8# Infected Mushroom - Return to the Sauce

"Infected Mushroom palaa tällä levyllä juurilleen, siihen soundiin jolla he aikoinaan nousivat pinnalle kaikkien tietoisuuteen". Tai ainakin niin bändi itse sen markkinoisi, mutta todellisuus mielestäni on toinen. Itse näen enemmänkin levyn olevan ns. Infected Mushroomin nykyajan soundia hiukan trancemaisella otteella. Tämä levy on kuitenkin kaikkein lähempänä sitä vanhaa soundia, kuin vertaa esim. kaikkiin 2010-luvulla julkaistuihin Infectedin levyihin. Kuvailisin tätä levyä myös ehdottomasti jumittavimpana tapauksena Infected Mushroomin discografiassa (tai ainakin mitä olen itse tähän asti kuullut näiltä). IM on siinä mielessä hieno bändi, kun levy levyltä he onnistuvat uudistamaan saundiaan merkittävästi, kuitenkin pitämällä bändille ominaisista piirteistään kiinni. Melkeinpä joka kerta ovat myöskin mielestäni onnistunut tehtävässä erittäin hyvin! Sillä en muista kuulleeni näiltä kovin montaa levyä, mistä en olisi pitänyt. Tämä oli myös ensimmäinen levy (vuonna 2017 julkaistu) minkä kuuntelin vuonna 2017 ja se on myös levy mitä kuuntelin viimmeisenä kun vuosi vaihtui vuoteen 2018. Hienosti vuosi siis päättyi siitä mistä alkoi!

Kuuntele

7# Fever Ray - Plunge

Kuulin että kyseinen artisti olisi tulossa keikalle The Circukseen keikalle, joten aattelin ottaa siitä selvää. Fever Ray ei ollutkaan itselleni tuttu nimi entuudestaan, joten tämän levyn kuultuani olin vähintäänkin mindblown. Nopeasti koukuttuin ja ihastuin levyn experimentaalisella otteella tehtyyn futuristiseen äänimaailmaan, joka vetää vertaistaan. Jos kuvailisin levyä itse omin sanoin, niin se on jonkinlainen oksettava obsessio, jota ei ole hävettävää sanoa julkisesti. Rakastan hullun lailla Karinin lauluääni ~ se on jotenkin hyvin intensiivinen, arka, omaperäinen ja hyvin hypnoottinen. Lyriikallinen anti on myöskin kaikessa "roskaisuudessa" hyvin söpöä ja tosi kinkyä kamaa. Ehdottomasti vuoden yksi parhaista uusista löydöistä ~ suosittelen lämmöllä! 

Kuuntele

6# Pariisin Kevät - Kuume

Mitä tulee suomen mainstream skeneen, niin Pariisin Kevät on ollut varmaankin lemppari bändi kyseisestä skenestä ties kuinka monta vuotta. Arton käden jälki lyriikoissa, loistava lauluääni ja säveltämis taito on vain musta ihan eri luokkaa mitä muilla. Levy levyn jälkeen Pk herättää mussa enemmän tunteita, kun mikään muu suomibändi tällä hetkellä. Viimme levy tosin oli itselleni jokseenkin pettymys ja mietinkin alkaako alamäki tästä Pariisin Kevään suhteen omalta osaltani. Yllätyin kuitenkin siitä miten tämä levy onnistuikin huomattavasti paremmin tehtävässään mitä olisin PKlta ikinä odottanut vuonna 2017. Mielestäni tämä on ehdottomasti Pariisin Kevään yksi parhaista levyistä tähän päivään (jos ei jopa paras). Tämä levy kuulostaa ihan Pariisin Kevään "ekstaasi" levyltä, sillä se on mielestäni entistä enemmän yltiö positiivinen (myös jotenkin niissäkin hetkissä kun ei pitäisi olla), onnellinen ja täynnä rakkautta. Hassua miten tämä levy ei hirveästi uusille vesille mene, mutta silti tuntuu tätä kuunnellessani ihan siltä kun olisi tutustunut bändiin ekan kerran. Tällä levyllä Pariisin Keväästä heijastuu jonkin moinen uudellainen palo tehä musaa ja toivoisin vaan niin kovaa, että tämä palo heijastuisi PKn live keikkoihinkin (mieleestäni viimme aikoina pksta on tullut harvinaisen tylsä live bändi). Loisto suoritussanon minä ja jään innolla odottamaan jälleen uutta loisto levyä!

Kuuntele

5# Jaakko Aukusti - Mountain

Näin talven keskellä tulee välillä hirveä ikävä villejä kesäöitä, sekä aurinkoisia / lämpimiä kesä päiviä. Tämä levy heittää mut juuri niihin kesäisiin fiiliksiin ja muistoihin mitä nimenomaan viimme kesä toi tullessaan. Itselleni tämä on ollut myös varmaankin vuoden addiktoivin levy ~ yksi niistä harvoista levyistä mitä on jaksanut kuunnella vuoden aikana montakin kertaa putkeen. Jos voisin kuvailla tätä levyä leffagenreinä niin tämä on ehdottomasti seikkailu / action, jossa tietysti mukana paljon draamaa. Taasen jos kuvailisin tätä yhdellä adjektiivilla olisi se PIRTEÄ, sillä tämä levy voisi helposti korvata kehokoneistoni kofeiinin tarpeeni musiikin energisyydellä. Jos taas ilman mitään rajoituksia voisin hypettää tätä levyä niin sanoisin, että tämä on ehdottomasti itselleni vuoden 2017 paras kotimainen levy. 

Kuuntele

4# Mew - Visuals

Visuals on minusta levynä jotenkin mystiikkaa täynnä oleva, se on valoa tuottava lyhty keskellä pimeää fantasia maailmaa (näin myös varmaan bändi itse sen kokee musavideoista päätellen). Peruspiirteittäin tämä on myös perus Mewiä, vaikkakin koen että levy on jokseenkin pienieleinen. Otti jälleen oman aikansa ennenkö pääsin tämän levyn aalto pituudelle, mutta oli sitäkin antoisampaa kun levy vihdoin avautui itsellenikin. Ero Mewin viimmeisimpään "+-" levyyn on mielestäni huikea. Se kun meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ihan vaan koska se oli levynä yksinkertainen ja liian helposti avautuva. Tämän levyn uskon taas jäävän itselleni yhdeksi mewin hienoimmista tekeleistä ja näen itseni kuuntelemassa tätä levyä vielä pitkään tulevaisuuteen.  

Kuuntele

3# David Maxim Micic - Who Bit The Moon

Top 3 järjestäminen paremmuus järjestykseen oli tänä vuonna hyvin vaikeaa, sillä kaikki 3 olivat omalla tavallaan itselleni tärkeitä julkaisuja. Pitkällisen mietinnän ja hampaiden narskuttelun jälkeen päädyin kuitenkin pistämään juuri tämän kolmannella sijalle. David Maxim Micic on niistä yksistä harvoista artisteista, joka onnistuu vuosi vuodelta tekemään itsestäni vuoden kovimman levyn. Levy levyltä ne myöskin vain tuntuvat iskevän aina kovemmin ja kovemmin. Hullua ajatella ottaen huomioon miten nopeasti oma musiikki maku / kiinnostus vuosien varrella vaihtelee. David Maxim Micicin musiikissa vallitseva viattomuus, kekselijäisyys ja kaipuun tunne lapsuuteen iskee itseeni niin vahvasti joka kerta, että olen jokaisen uuden julkaisun jäljiltä aivan sanaton. Täytyykö tässä sanoa muuta kuin että: tää jäbä teki taas mielestäni täydellisen levyn?? En usko että tarvitsee!

Kuuntele

2# Shpongle - Codex VI 

Mitä tulee Psykedeeliaan, on olemassa vain yksi Simon Posford! Noin pari vuotta sitten otin asiakseni ottaa kyseisestä artistista selvää ja nopeasti olinkin koukuttunut jäbän hyvin komplexeihin ja moni ulotteisiin äänimaailmoihin. Innostuin siitä niin nopeasti että päätin lähteä päivän varoitusajalla Tukholmaan katsomaan maisterin keikkaa ~ sanomattakin selvää etten ollut pettynyt! Kyseisellä keikalla kuulinkin näitä uuden levyn biisejä ja ne kuulostivat silloin jo yhtä hyviltä miltä ne kuulostavat itse lopullisella teoksella. Sanoisin että tämä on mielestäni ehkäpä helpoimman kuuloista Shponglea tähän päivään. Suurimmassa osassa biiseistä tuntuu olevan niin sanottu "vahva pohja melodia", joka kaikuu koko biisin ajan siihen lisäten muita moniulotteisia saundeja. Tuttuun tapaan tältäkin levyltä löytää silti jokaisella kuuntelu kerralla lisää mielenkiintoisia piirteitä musiikista, jotka päräyttävät kuuntelu kokemuksen uusille leveleille. Vaikkakin tämä ei tuo niin paljon uutta pöytään kuten moni muu Shponglen levy on tämä silti itselleni yksi jäbylin kovimmista kiekoista!

Kuuntele

1# Brockhampton - Saturation Trilogy 

Huijaan vähän pistämällä 3 erikseen julkaistua levyä samaan, mutta nämä kolme levyä ovat olleet kokonaisuudessaan mun 2017. Vaikkakin top 3 oli vaikea pistää järjestykseen oli kuitenkin paras levy loppujen lopuksi loogisesti helppo valita. Sillä mikään muu ei ole viihdyttänyt läheskään mua tänä vuonna niin paljoa kun tämän porukan karisma, musiikki ja etenkin musavideot. Sinkku sinkun jälkeen Brockhampton on iskenyt itselleen taatun paikan kriitikoiden tämän vuoden mielenkiintoisimman hip hop tulokkaan paikan. Täyttä tykitystä ollut viimmeinen puoli vuotta sanon minä ja parasta vielä, että nää jäbät aikovat tykittää uutta musaa myös vuonna 2018. Keikka Flowissa häämöttää ja lupaus siitä että vuodesta 2018 tulee myös varmasti kova vuosi.

Ja Jos joku kuitenkin vielä jäi miettimään miten minä ränkkäisin nämä 3 mahtavaa levykäistä niin: Saturation II > Saturation I > Saturation III.

Kuuntele


------------------------------------------------------------------------------------------


Vuoden kovimmat ept:

1. Death Grips - Steroids
2. Operentzia - Nescillator 
3. Jakub Zytecki - Feather Bed4. Puppet – Life Overseas
5. Floor Baba – Dirt Bird
6. Counterstrike – Abnormal levels of agression
7. Jakub Zytecki – Ladder Head
8. Kauriinmetsästäjät – Mä Huudan

9. Danny L Harle - 1ul
10. Alice Glass – Alice Glass

Vuoden Kovimmat keikat:

Top 10 Keikat:

1. Aphex Twin @ Flow 2017

2. Shpongle & Hallucinogen @ The Circus 8.12
3. Death Grips @ Flow 2017
4. Virta @ Temppeliaukion kirkko 8.11
5. Kairon; Irse @ Live on mars: Rytmikorjaamo 3.2 

6. Frank Ocean @ Flow 2017
7. Infected Mushroom @ Pakkahuone 21.1
8. Anathema @ The Circus 9.11

9. Leprous @ Rytmikorjaamo 1.3
10. Raised Fist @ Nummirock 2017

Top 10 biisit:
1. Perfume Genius - Slip Away
2. David Maxim Micic - 687 Days
3. Mew - Twist Quest
4. Pariisin Kevät - Kuu Katoaa
5. FKJ & Masego - Tadow
6. Shpongle - Herr Gringleflapper's Secret Stash Box
7. Brockhampton - Junky
8. Clarence Clarity - Naysayer Godslayer
9. Tyler The Creator - See You Again
10. Jaakko Aukusti - Moon tower

100 parasta julkaisua: